Nyt on sitten rytmin sekoittaminen onnistunut. Yöllä valvottaa, aamulla nukuttaa. Ei siihen kauaa mennyt. Keho oppii nopeasti. Luin Dan Brownin Murtamaton Linnakkeen. Ei ollut ihmeellinen. Ei mikään erityisen huonokaan mutta jos maailmassa on paljon muitakin lukemattomia kirjoja, en nyt näe mitään syytä miksi pitäisi ensimmäisten joukossa lukea tuota. Tosin kärsin jo viime kesänä samasta ongelmasta. Huomasin, että alkaa olla aivan sama kuka murhaaja on, tai kuka kuolee tai on kuolematta seuraavaksi, jos teksti ei ole tarpeeksi mukaansa tempaavaa. Maailma on täynnä melko tavallisia keskitason dekkareita, jotka toistavat samaa kaavaa. Yllättävin syyllinen on todennäköisin, ja sitten samaan soppaan sekoitetaan hieman terroristiuhkaa, uhataan amerikkalaista sananvapautta ja yksityisyydensuojaa, ja mielellään tämä kaikki tapahtuu Pentagonissa tai muussa vastaavassa instanssissa.
Toisaalta, olikin ajatus että tänä kesänä ehtisin lukemaan hyviä kirjoja ja kotona on vielä Sinuhe egyptiläinenkin kesken, pitänee lukea se pois vihdoinkin alta, ja Minna Canthin Työmiehen vaimokin on vielä lukematta.
Tämä ei tosin ollut aihe mistä piti kirjoittaa, koska olin tulemassa koneen ääreen tilittämään "Kiltin tytön syndroomasta", ja miten raivostuttavaa on miten sanaa Kiltti käytetään nykyään synonyyminä viitsimättömyydelle, pelkuuruudulle, tietämättömyydelle yms. yms. Tästä seuraava tilitys.
10 kommenttia:
Tervetuloa lainaamaan kirjoja. Kävin hakemassa ennen juhannusta taas 5 uutta hyllytäytettä. Kelpo settiä, ei mitään ahaa elämyksiä ainakaan vielä.
Ei kannata lukea huonoja dekkareita kun hyviäkin löytyy :) Jos et vielä ole tutustunut, niin suosittelen ruotsalaista Stieg Larssonia, jolta suomeksi tullut tähän mennessä Men som hatar kvinnor, ja loputkin ko sarjaan kuuluvat kirjat varmasti vielä julkaistaan suomeksi kunhan kerkeävät. Toinen hyvä ainakin mun mielestä on Arne Dahl, häneltä on suomeksi tullut useampikin opus. Molemmat ainakin mun mielestä semmosia, ettei malta kädestään laskea kun on kirjan aloittanut.
Dan Brownin kuuluisasta Davintsikoodista isä teki veljensä ja jonkun kaverinsa kanssa takakannen sisäosaan sellaisen post-it härdellin, jossa jokainen oli jättänyt jonkun kommentin. Ja ne kuuluivat suunnilleen näin: "Vittu, vittu, vittu, kaiken takana on vittu".
Eiks ooo kauheeeeta kieltä?!?!
Kiitos Mari-Johanna! Mä unohdinkin laittaa, että suositteluja vastaanotetaan! Mä kirjoitankin noi heti ylös ja suosittelen myös äidilleni koska olemme kolmessa polvessa dekkareiden(ja muidenkin) lukijoita.
Norppa: Jarkko Sipilän Takamäki -dekkarit on hyvää kamaa. Jäin koukkuun viime kesänä. Aloita kronologisessa järjestyksessä (vaikka ei ole ihan must).
No nythän noita alkaa sadella, hyvä. Tosin, otin nyt isoäidiltä mukaani Kjäll wästön, ja luin viime yönä puoleen väliin Paasilinnaa, mikä on välilllä ihan..hmm..valaiseva kokemus kielen kannalta sekin. En ole tosin aivan varma mitä mieltä olen Paasilinnan naiskuvasta, vai olenko elämänkokemuksen kartuttua tullut tosikkomaiseksi mutta yksi Paasilinna tätä kesää kohden riittää.
ja ps. Hanna, mä ymmärrän ton Joulupukin Post it-lapun koska mä ajattelin laittaa myös Sinuheni pakkokiertoon ja laittaa samanlaisen kommenttiruutupaperin loppuun jengille. Sain kirjan 3kyt -vuotis lahjaksi ihanalta J Puhakalta, kun "ihan kaikki muut" ovat sen jo kuulemma lukeneet..mutta totuus on paljastunut toiseksi myöhemmin.
No mä ooon ainakin lukenut! Joulupukilla on sitten ERITTÄIN laaaaaja kokoelma kuunnelmia, mm. Sinuhe…
Helmi voi EHKÄ lainaa tätä sen kirjaa, jos haluut: http://terveisiaperheesta.blogspot.com/2007/07/keslukemista.html
Nick Hornbyn ja Wilbur Smithin tuotantoihin kannattaa tutustua, jos ei vielä ole tuttua.
Smithin jännitys/seikkailuromaanit sijoittuvat pääsääntöisesti Afrikkaan muutamien viime vuosisatojen ajalle, ja kerronta on käsittämättömän mukaansatempaavaa.
Hornby taas on varsin nokkela kirjoittaja, kirjojen aiheet vaihtelevat musiikkidiggarin ihmissuhteiden selvittelystä epäonnistuneeseen joukkoitsemurhayritykseen ja kirjat ovat onnistuneet naurattamaan ääneen useemman kerran.
Molempien tuotantoa löytyy allekirjoittaneen kirjahyllystä (tai muuttolaatikosta tällä hetkellä, jos tarkkoja ollaan), sikäli kun kiinnostaa.
Lähetä kommentti