lauantaina, syyskuuta 22, 2007

Rosoisuutta ja Päivä 2.

Toisen päivän jälkeen lähden kotiin aivan eri tunnelmissa. Melkein jopa oksettaa. Jokin on koskettanut jotain. Se on hyvä.
Eilen tulin kotiin kuin pieni tyttö, teki mieli hypähdellä ja rallatella, olla kiva koko maailmalle. Tänään palatessani näen elämän rosoisuuden, halkeamia puhtaissa pinnoissa, vaurioita jotka ovat jo syöpyneet hiomattomiksi.
Kumpikin päivä on ollut rikastuttava, ja kantanut eteenpäin. Kumpikin päivä on ollut sitä miten haluaa aikansa viettää. Mutta olotila on vaihtunut puolelta toiselle, ja niin aavisinkin käyvän mutta en vain tiennyt miten tai miksi. Niin silti kävi.
Kun toiveet ja pelot sekä rumuus ja kauneus yhdistyvät, ja samalla huumori väistyy, paljastuu ihmisyys. Se ei ole kaunis tai ruma mutta yllättäessään se voi avata tai sulkea.
Huomenna Päivä 3.

Ei kommentteja:

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...