maanantaina, heinäkuuta 06, 2009

Ruislinnun laulu korvissani ja kädessäni onnen kulta

Runon ja suven päivä. Voiko sopivampaa kesäpäivän juhlaa olla? Suomen suvi ja ihana runous! Yritin nopeasti miettiä suomen kauneinta runoa mutta se on yhtä vaikeaa kuin minkä muunkin tahansa "yksi ylitse muiden"-valitseminen. Kauneus on hetkessä.
Nocturne on ehkä helppo valinta mutta se taitaa olla myös niitä harvoja runoja, jonka suomessa yllättävän moni, erityisesti mies, osaa ulkoa. Ja kukapa ei haluaisi olla neiti Kesäheinä, jolle kesällä lauletaan?

Ruislinnun laulu korvissani
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesä-yön
on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure,
huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä
hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot
veen;
niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.

En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy
mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni
hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Nocturne on ehkä helppo valinta"

Kieltämättä...

"mutta se taitaa olla myös niitä harvoja runoja, jonka suomessa yllättävän moni, erityisesti mies, osaa ulkoa."

Hmm, erikoista, en tunne yhtä ainoaa miestä, joka tuon osaisi ulkoa (moni ei välttämättä edes tunnistaisi mistä runosta on kyse), mutta ehkäpä ne miehet, jotka tuon ulkoa osaavat eivät siitä miesten kesken tee numeroa.

"Ja kukapa ei haluaisi olla neiti Kesäheinä, jolle kesällä lauletaan?"

Ah, ok, sori, menin helppoon, luulin, että olit tosissasi, mutta että miehet oikein laulavat runoja sinulle? Juu juu ;)

Itse, suurena runoharrastajana ja muutenkin sivistyneenä ja sofistikoituneena (joskin vähän vaatimattomana) persoonana pidän siitä harvemmin lausutusta keskimmäisestä kappaleesta:

Nocturne

Ruislinnun laulu korvissani,
tähkäpäiden päällä täysi kuu;
kesäyön on onni omanani,
kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa,
puunto pilven, johon päivä hukkuu,
siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu,
tuoksut vanamon ja varjot veen;
niistä sydämeni laulun teen.


Miksi metsän tummuus sävelehen?
Kosk' on mustaa murhe ylpeäin.
Miksi juovat päivän laskenehen?
Koska monta nuorta unta näin.
Miksi etäisien vuorten siinto?
Koska sinne on silmäin kiinto.
Miksi vanamoiden valjut lemut?
Koska päättyneet on päivän kemut.
Miksi varjot virran veen?
Kosk' on mieli mulla siimekseen.


Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.

Hauskaa kesäloman jatkoa, näyttää olevan hyvä fiilis päälle! :)

M~

Norppa kirjoitti...

" Ah, ok, sori, menin helppoon, luulin, että olit tosissasi, mutta että miehet oikein laulavat runoja sinulle? Juu juu ;) "

Hmm, nyt kun tarkemmin mietin, kysessä saattoikin olla Simo Salmisen Pornolaulu. Sekoitan sen niin helposti Nocturneen. Olisi pitänyt sanoa vaan vaikka nopeasti Neljäs ulottuvuus ja Uuno Kailas. Se olisi hyvin sopinut Eino Leinon päivään.

Kiitos lomatoivotuksista, ja samoin sinne!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...